" When your horse follows you without being asked, when he rubs his head on yours, and when you look at him and feel a tingle down your spine...you know you are loved. "
~ John Lyons

Rakas

Ikä on vain numero

Samalla kun uudistelin vähän blogia hurjastelin vähän ja uudistin myös info tekstiä oikealla ja kirjoitin siihen että olen 19 vuotta, kun ei kuitenkaan muuten muista vaihtaa sitä. Pitää kyllä sanoa että SE, jos jotain - tuntui oudolta. Kauhistuttavalta, MILLOIN minusta on tullut niin vanha? Iik. Taitaa pukkaa joku ennenaikainen 30 v. kriisi jo kheh kheh... No ei nyt sentään. Mutta kyllä nämä vuodet on nopeasti vierähtänyt... 74 päivää jäljellä, sitten olen jo 19 vuotais. Voi luoja... :-) 

Kohta Paavokin on ollut minulla vuoden ajan! :-) Tämä vuosi on kyllä mennyt niin nopeasti ettei mitään rajaa. Hurjaa, mutta yhtä aikaa hauskaa. Asiasta kukkaruukkuun Paavo madotettiin pari päivää sitten samalla kuin kaikki muut heepot tallissa. :-) Paavon suhteen on vähän uusia tuulia puhaltamassa, mutta enpäs vielä kerro mitään kun ei ole 100 % varma asia vielä. ;-) Osaako joku arvata mistä on kyse? Ja sanon nyt jo, että EI - se ei ole kyse mistään myynnistä, ylläpidosta, hoitajasta, vuokraamisesta tai lopettamisesta. :-) Vaan ihan todella hauska juttu, ja toivottavasti pitäaikainen! :-)

Haluaisitteko nähdä jonkinlaisen koosteen, millainen minun hevosvuosi 2012 oli? :-) Loppuhan oli todella surkea, 2013 alku näyttää jo hieman enemmän valoisammalta onneksi (puhun nyt siitä polvivammasta). Oikean polven ristiside on melkein poikki ja vähän muutakin. Vielä noin neljä viikkoa pitäisi jaksaa sinnitellä sellaisella hemmetin (anteeksi) isolla polvituella... Ugh. 

Horses take me for what I am but judge me for what I do

- Mony Roberts 

Kiinnostaako tälläinen?

Ajattelin että te lukijat saisitte antaa minulle haasteen, joka tietysti liittyy hevosiin. Se voi olla mitä vaan mutta sentään realistinen mitä pystyn - tai ainakin yrittää toteuttamaan. 

Paavo elokuu 2012 (ja ei, se ei syönyt hiekkaa vaan nuuski maata).
Kuva: Carina Nyholm

Laita haasteideasi kommenttina tulemaan tässä postauksessa niin katson mikä on paras! Jos teillä on muita hyviä ideoita kertokaa toki! :-)

Muistakaa myös painaa :) ja :( -nappuloita!

Forever together in heart, never apart ..

I've been told to move on - to give up. But why, why should I? They don't see what I see in you, they don't look into you're eyes and see the world like I do. Why would they even understand? They can't possible imagine how it feels to look on you're best friend and see everything.

I wish that they're - just for once, would walk a million miles in my shoes. Walk the same roads I walked, do the same things I've done and say the same things I've said.

But in fact, they're wouldn't have to walk that far; if they're only took one step in my shoes I'm sure they're would take every word about "getting over you and moving on" back. They would realize you're my life, that we're made for each other.

That "moving on" or "giving up" is simply not an option when it comes to YOU.

01.04.2007, from that moment on.