Olen pitkään miettinyt tätä asiaa - mikä on oikeasti hevosmaailmassa hyvä työharjoittelupaikka?
Jotenkin minusta aina tuntuu että me hevosihmiset tyydytään aina välillä liian vähäiseen. Nyt en väitä että edellinen työharjoittelupaikkani olisi ollut huono, päinvastoin - sain tehdä paljon eri asioita, kokea paljon uutta jne. Mutta ylipäätänsä kun kuuntelee kun muut ovat käyneet työharjoitteluissa; paskaa on lapattu yllinkyllin, palkatut "työtoverit" eivät ole nostanut sormeakaan, siivottu ja hinkattu paikkoja ollaan tuntikausia, esim ratsastettu on ehkä kerran tai pari ja mahdollinen asunto on sitten ollut aivan rämä, Internet-yhteyksestä on vain voinut unelmoida ja yksityishevosten omistajat ovat käyttäytyneet aivan hävyttömästi.
Mistä tälläinen johtuu? Ajatelkaa, jos olisit esim lehtitoimituksessa työharjoittelussa, tuskin olisi niin ihanaa joka päivä esim istua jossain nurkassa vaan liimata postimerkkejä, tai ylipäätänsä vaan seurata toimittajia ilman että itse saisit yrittää kirjoittaa jonkun jutun? En väitä ettei katsomalla ja seuraamallakin oppisi - but you got my point. Työharjoittelijan ei mielestäni pitäisi korvata "oikean" työllistetyn paikan. Jos hevosmaailmassa ei yritystä pysty pyörittämään ilman "ilmaista työvoimaa", työtä mistä maksetaan jollainen toisella tavalla kun rahapalkalla businesta ei pitäisi pyörittää ollenkaan, se on mielipiteeni vaikka tiedän että Suomessa ei ole kauhean helppoa ylipäätänsä pyörittää hevosbusinesta.
MIKSI me hevosihmiset tyydytään näin vähäiseen ja hyväksytään tälläinen?
Ymmärrän täysin jos menee huipputallille työharjoitteluun eikä itse ole niin kokenut eikä saa ratsastaa kalliimpia hevosia mutta se onkin jo aivan eri asia. Monissa kouluissa kehutaan että työharjoittelupaikat ovat aivan mahtavia ja niin, niin hyviä mutta karu totuus on sitten jotain aivan muuta todellisuudessa.
Hevosmaailmassa olen saanut sellaisen käsityksen että työharjoittelu = tehdä töitä ilmaiseksi lima niskassa, sellaista töitä mitä oikeastaan olisi pitänyt olla valkoisesti rahapalkalla maksettu ja veroitettu.
Kauan ei tälläinen "työharjoittelutapa" ja mustat palkat menettele. Suomi on "moderni" maa ja orjatyövoima kiellettiin kauan sitten.
Mitä tämä sitten on...?!
Ihan hyvä pointti. Mun harjoittelupaikat ovat olleet erilaisia, yksi juuri tämmöinen "huono" missä tein todella pitkiä päiviä, en ajanut hevosia melkeen yhtään, kämppää oli niin kauhea että ajoin kotiin 50 km joka ilta (ja tietenkin aamu) joten miltein 2 h autossa koko kesä. Mutta sen sijaan opin niin paljon koska olin todellisen hevosmiehen opissa. Töitä riitti, varsinkin kun tuurasin lomapäivinä, eli tein omien hommien lisäksi vielä toisen työntekiän kaikki työt, parhaimmillaan siis 17 hevosta hoitaa ja valjastaa mikä on paljon ravitallilla. Sain kuitenkin kiitoksen työstäni, minun tekemistä arvostettiin korkeasti ja opin paljon semmoista esim. kengityksestä mitä en olisi ikinä muualla oppinut. Olen siis kuitenkin tyytyväinen myös siihen harjoitteluun vaikka se ei sinäänsä ollut mikään "hyvä" paikka
VastaaPoistaKuulostaapa ihanalta... Sentään työtäsi arvostettiin ja siitä kiitettiin, jotenkin olen vain kokenut ettei hevosmaailmassa sitä kiitos-sanaa paljon käytetä. En siis tarkoita että hyvä harjoittelupaikka olisi sellainen missä ei tarvitsisi nostaa sormeakaan ja saisi asua kuin linnassa, mutta ihan oikeasti; MIKÄ muu "työala" olisi hyväksynyt tälläisiä vastaavia työharjoittelupaikkoja mitä hevosmaailmassa tulee vastaan...
PoistaEi semmoista alaa ole, muuta kun meidän, olet siinä oikeessa. Lähden 3 viikon kuluttua Ruotsiin ja siellä ainakin huhujen mukaan työsuojelun kannalta työt hoituu paljon paremmin. Siellä kertyy vapaapäiviä (!) ja työajatkaan ei ole niin järkyttäviä. No, olen varmaan viisaampi kun tulen sieltä, tai siis jos tulen ikinä takas.
PoistaMutta onneksi me nuoret tulevaisuuden työnantajat osataan kiittää ja kumartaa meidän opissa olevia joskus tulevaisuudessa. Ja jos me vaikka opittaisiin tästäkin asiasta enemmän meidän hevosmaailman isoveljeltä Ruotsilta ! :)